Olavi Niemi istumassa kivellä Hangon kasinon rannassa linkki alkusivulle







Jousitrio
-äänite


Äänittäminen vanhalla teknologialla eroaa paljon nykyaikaisesta tietokoneavusteisesta musiikin työstämisestä.

Jousitrio-äänite on tehty jokainen soitin erikseen soittaen eli tietokoneesta ei tässä ole ollut apua. Äänitteen tekemisen aikaan sekvensserit, joita nykyään käytetään tällaisien äänitteiden tekemisessä apuna, olivat erittäin karkeita ja kalliita. Jos niitä jossain tietokoneissa oli, niitä oli tutkimuslaitoksissa tai muissa instituutioissa, joiden rahoitus toimi muuten kuin musiikista saatavilla tuloilla. Muusikoiden käytössä olevista laitteista sekvensseriksi nimitettiin esimerkiksi sellaista laitetta, jossa on kahdeksan säädintä ja kytkintä. Säätimellä säädetään ääntä tuottavaan jännitesäätöiseen oskillaattoriin tuleva jännite ja kytkimellä sekvenssin pituus eli onko sekvensserin jauhama sarja esimerkiksi kaksi vai kahdeksan säveltä pitkä. Kaikki sarjan sävelet olivat yhtä pitkiä, mutta sarjan kiertonopeutta sentään sai säätää.

Äänitteessä kuultava viulun ääni ei ole tietokoneeseen tallennettu, sämplätty vaan Minimoog -syntesoijan kahdesta jännitesäätöisestä oskillaattorista valituista aaltomuodoista sekoitettu ja jännitesäätöisellä suodattimella suodatettu ääni. Äänen viritystä ja suodatusta ohjaan kahdella säätöpyörällä, joita käytän vasemmalla kädelläni. Samalla oikealla kädelläni soitan koskettimistolta äänenkorkeuksia kuin sähköurulla ikään. Äänenvoimakkuutta säädän jalalla polkimella. Onnistuakseni viulun aidon vaikutelman tekemisessä tutkin ennen äänitystä oikeasta viulunsoitosta miten viulunsoittaja käyttää vibraattoa, miten hän hakeutuu oikeaan säveleen...

Minimoogilla soi kerralla vain yksi koskettimistolta soitettu ääni, joten esimerkiksi sointuja ei Minimoogin koskettimistolta pysty soittamaan.

Alkuperäiseen ääneen on sekoitettu alkuperäistä ääntä hieman viivästettynä, kuin soittimen sisäisenä äänen heijastuksena. Näin pyrin luomaan mielikuvaa soittimen koosta. Viulun reunasta toiseen ääni matkaa esimerkiksi noin 0,0004 sekuntia. Tämä kuuluu äänessä akustisen soittimen resonansseina. Ääneen on myös sekoitettu matalataajuisen oskillaattorin ohjaamana vaihtelevasti viivytettyä alkuperäistä ääntä. Näin pyrin luomaan mielikuvaa viulun eli jäljiteltävän äänilähteen liikkeistä soittajan viulisteille tyypilliseen tapaan heiluessa.

Viulun jousen liikkeistä syntyvää hälyä jäljittelin ääneen sekoittamallani värillisellä kohinalla.

Jokseenkin kunnollinen sellon ääni olisi vaatinut laitteistolta enemmän kuin mitä studiostani löytyi.

Kaiken edellä mainitsemani äänen ohjaan jousikaikuun. Jousikaiusta tulevaa ääntä sekoitan alkuperäiseen ääneen. Näin pyrin lisäämään äänen monimutkaisuutta, jotta synteettisyyden vaikutelma vähenee. Jousikaiku on laite, jossa on yksi tai useampia kierrejousia, joiden toiseen päähän ääni johdetaan yhdestä tai useammasta pienestä kaiuttimen tapaisesta äänilähteestä. Jousien toisessa päässä on vastaavasti mikrofonin tapainen laite ottamassa jousen läpi kulkenut ääni talteen ja toimittamassa se edelleen vahvistimeen ja sitä kautta kuultavaksi.
space