Olavi Niemi istumassa kivellä Hangon kasinon rannassa linkki alkusivulle



Minimoog

Olavi Niemen Minimoog


kuva 1, Minimoog, kuva: Olavi Niemi


Ostin Minimoogin käytettynä. Muistelen, että uusi Minimoog maksoi monen kuukauden palkan. Minimoogin äänen tunnistaa. Ehkä tänä päivänä, kun joka toisessa musiikin harrastajan tietokoneessa on jonkinlainen Minimoog -jäljitelmä sisällä ja musiikkia kuunnellaan pienemmistä muovirasioista kuin muinaisina Minimoogin valtakauden aikoina, Minimoogin merkitystä ja sen äänen erityispiirteitä ei voi kuulla ja ymmärtää.

Voin hyvin uskoa Robert Moogia, joka kertoi hänellä olevan erityinen intuitiivinen yhteys piirikortteihin ja transistoreihin, joista hän on syntesoijansa suunnitellut: "can feel what's going on in a piece of electronic equipment... it's something between discovering and witnessing". Minimoogin ääni on sielukas ja täyteläinen. Samoin Minimoogilla soittaessa tuntuu, että soittimessa on luonnetta, selkärankaa, kaikki säätimet ovat merkityksellisiä ja herkkiä. Robert Moog kertoo myös uskovansa, että muusikot saavat jonkinlaisen yhteyden syntesoijan sisällä olevaan piirilevyyn, jolle syntensoijan sähköiset osat pääsääntöisesti on asennettu.

Minimoog on yksiääninen soitin. Se ottaa sormiolta vastaan yhden koskettimen painalluksen kerrallaan. Useamman koskettimen yhtäaikainen painaminen ei tuota enempää ääntä kuin yhden.

Moniääniseen kosketinsoittimeen tottuneelta soittajalta menee jonkin aikaa tottua yksiäänisen soittimen tekniikkaan. Ääniä ei voi sitoa toisiinsa samalla tekniikalla kuin moniäänisessä soittimessa. Lopputulos kuulostaa erilaiselta. Toisaalta voit vaikka nojata kyynärpäälläsi koskettimiston vasemman pään koskettimiin samalla, kun koskettimiston oikean puoleisesta päästä soitat kaunista legatoa. Kuuluviin tulee vain oikean puoleisimman eli ylintä säveltä soittavan koskettimen ääni. Tätä ominaisuutta voi käyttää myös esimerkiksi kielisoittimille tai puhallinsoittimille ominaisia korukuvioita soittaessa.

Ehkä yksi syy syntesoijan alkuaikojen menestykseen olikin juuri yksiäänisen soittimen kosketinsoittajia inspiroiva uusi soittotekniikka. Toisaalta yksiäänisyyskään ei ole pelkästään puute. Soittimen rajallisuus kohdistaa muusikon huomion niihin mahdollisuuksiin, jotka ovat tarjolla. Kun Minimoogissa ei ole yhtään "turhaa" säädintä vaan soittimen jokainen nappula on vaikutukseltaan ymmärrettävä ja merkittävä, voi ymmärtää taiteilijoiden inspiroituvan Minimoogista. Minimoog täytti paikkansa nousten legendaksi tiettyjen - maailman mitassa kuitenkin aika pienien - musiikkilajien piirissä.

On ollut myös sellaisia edistyksellisiä soittimia, joista ei ole tullut laajalti suosittuja. Ehkä kellään ei ole ollut aikaa harjoitella niiden käyttöä, ne ovat maksaneet liikaa tai niille on nopeasti tullut parempi haastaja. Muistan ensikohtaamiseni Polymoogin, moniäänisen Moog-syntesoijan kanssa. Polymoogin ääni kyllä päätyi levylle minun soittamanani, mutta tässä voin tunnustaa, että laitteen säädöt sain aikaiseksi aivan umpimähkäisen kokeilun avulla; vieläkään en tiedä miten Polymoogia oikeasti säädetään. Parempaan kuultavaan lopputulokseen olisin kai päässyt Polymoogin vieressä seisseellä Hammondilla, mutta kun se Polymoog siinä oli niin pitihän sillä jotain tehdä.

Lainaan Polymoog-esitettä, joka kuvailee laitteen mahdollisuuksia ja samalla tulee kuvailleeksi haastavuutta:

Technically this chip (there are 71 in all - one for each key) puts two voltage controlled amplifiers, two waveshapes, one voltage controlled filter and one contour generator under each key.

Toisin sanoen Polymoogilla on kosketusherkkää koskettimistoa soittaen mahdollista ilahduttaa kuulijaa samanaikaisesti soivilla 142:lla jännitesäädetyllä vahvistimella, 142:lla aaltomuodolla, 71:llä jännitesäätöisellä suodattimella ja 71:llä vaippageneraattorilla.

Polymoog oli mielestäni hinnaltaan kallis eikä sen äänessä ollut mitään erityistä, jonka vuoksi Polymoogin opiskelu olisi minua kiinnostanut. Tietenkin tällaisen soittimen saattoi ostaa sellainen, jolla siihen on varaa. Ostihan Suomen Yleisradiokin Synclavierin, joka oli vielä kalliimpi. Ja tietenkin aina löytyy myös joku kiinnostunut, joka opettelee monimutkaisimmankin laitteen käytön. Soiva lopputulos on esimerkiksi sellainen kuin Frank Zapan albumi Jazz From Hell, Jazzia Helvetistä pääosin Synclavierilla soitettuna.


väliviiva

space

Minimoogin säätimet käyttöohjeen kuvassa

säätimet, kuva Minimoogin käyttöohjeesta


kuva 2, paneelit, kuva: Olavi Niemi


Yllä olevassa kuvassa (2) on kuvattua kaksi paneelia. Pienempi alhaalla vasemmalla sijaitsee sormion päässä vasemmalla. Tämä pienempi paneeli näkyy ylimmässä kuvassa (1) soittimen etukulmassa koskettimiston vasemmassa reunassa. Tämän tekstin alapuolella kuvassa (3) näkyy kaksi soittimen pinnasta esille nousevaa pyörää, joilla vasemman puoleisella säädetään soittimen virettä ja toisella säädetään yllä isommassa paneelissa alinna olevalla oskillaattorilla tai kohinalla maustetun modulaation määrää. Käytännössä tämä toimii niin, että esimerkiksi sähkökitaristien suosiman kitaran kieltä venyttämällä aikaansaadun soittimen äänen vireen portaattoman nousun saa Minimoogilla aikaiseksi pienen paneelin vasemmanpuoleista pyörää työntämällä. Vasemman pyörän työntäminen siis nostaa säveltä ja vetäminen laskee säveltä. Kun samalla hieman työntää myös vieressä olevaa toista pyörää, ääneen sekoittuu vibraattoa tai särähtävää kohinaa sen mukaan kuin isomman paneelin säätimistä on asetettu tulemaan.



Olavi Niemen Minimoog säätöpyörät


Kuva 3, Minimoogin virityksen ja modulaation säätöpyörät, kuva: Olavi Niemi
Kuvassa koskettimiston yläpuolella näkyvät sävelten nimet ovat minun merkintöjäni. Minimoogilla pystyy soittamaan myös asteikolla, jossa esimerkiksi e- ja f-sävelten välissä on kaksi pientä sävelaskelta, kuten huomaatte.


Minimoogia voi tietenkin soittaa monella tavalla. Kiinnostavia mahdollisuuksia avaa Minimoogista tulevan äänen johtaminen wahwah/wouwou-polkimen ja äänenvoimakkuuspolkimen kautta äänentoistolaitteeseen. Tällöin soittaja voi esimerkiksi oikealla kädellään soittaa koskettimistoa, vasemman kätensä etusormella hienovirittää jokaista soitettua säveltä haluamallaan tavalla, vasemman kätensä peukalolla säätää äänen vibraattoa, oikealla jalallaan säätää jokaisen sävelen kulloisenkin äänenvoimakkuuden ja vasemmalla jalallaan säätää kunkin sävelen, kunkin hetken vokaaliväriä. Hieman harjoittelua ja soittimen saa puhumaan yksinkertaisia sanoja ja vieläpä sävykkäästi. Tällaista tekniikkaa kahta kättä ja äänenvoimakkuuspoljinta käyttäen on kuultavissa Jousitrio-teoksessani (MP3, 0,86 Mt). Oheisen linkin takana lisää Jousitrion äänittämisestä.

Ylemmän paneelin vasemmassa laidassa on CONTROLLERS -säätimien ryhmä. Näistä tärkein on TUNE -säädin, jolla koko syntesoijan viritystä säädetään. Muut kaksi ovat GLIDE -säädin ja MODULATION MIX. Näillä säädetään äänen portaatonta liukumista sävelestä toiseen ja säädetään kohinan osallisuutta kuultavan äänen modulaatiossa.

OSCILLATOR BANK säätimien ryhmässä on kolmen jännitesäätöisen oskillaattorin vasemmalta alkaen taajuusalueen karkeavalinta, virityksen hienosäätö ja aaltomuotovalinta.

MIXER alueen säätimillä säädetään äänilähteiden sekoitussuhteet. Mukana on myös säätö ulkopuolisen äänilähteen sisääntulovoimakkuuden säätöön. Ääneen sekoitettavan kohinan määrää saa tässä säätä sekä valita kohinan väriksi joko valkoisen tai pinkin.

FILTER alueen säätimillä saa säätää jännitesäätöistä suodatinta, suodatustaajuuksia, suodatuksen määrää, ohjausta ja sitä miten suodatus muuttuu koskettimen painalluksen jälkeen eli ramppia miten suodatus nousee (ATTACK TIME), laskee (DECAY TIME) ja jatkuu (SUSTAIN LEVEL).




Olavi Niemen Minimoog output


Minimoogin suodattimien, vahvistimien ja lähdön säädöt, kuva: Olavi Niemi

MODIFIERS alueella säädetään äänen vahvistuksen muutokset esimerkiksi hitaasti tai nopeasti koveneva tai hiljenevä ääni. Nämä säätimet vaikuttavat paljon syntesoijan soittotekniikkaan. Mikäli ääni on säädetty alkamaan hitaasti, vaikkapa aivan millisekuntienkin viiveellä, tämä riittää myöhästyttämään kuultavan äänen, ellei soittaja ole osannut ennakoida viivettä ja soittanut hieman etuajassa. Myös suodattimen säädöillä saattaa olla tämä sama soiton ajoitukseen liittyvä vaikutus. Mitään ainutlaatuista tällainen rytmin hienosäätö ei musiikin maailmassa ole: esimerkiksi hyvä laulaja osaa laulaa konsonantin ennen iskua, jotta vokaali ehtii soimaan iskulle.

OUTPUT alueella on tuiki tärkeä A 440 viritysääni ja kytkin ulosmenevän äänen hiljentämiseen, jotta olisi mahdollista virittää Minimoog yleisöä häiritsemättä kuulokkeista kuunnellen. Kuulokkeet liitetään tällä alueella olevaan kuulokepistokkeeseen ja samoin kuulokkeiden äänenvoimakkuuden säädin sijaitsee tässä.

Äärimmäisenä oikealla on virtakytkin ja merkkivalo.

Vielä soittimen mitat:

leveys 718 mm
syvyys 406 mm
korkeus 140 mm

On huomattava, että Minimoogin säädinpaneeli voidaan nostaa pystyyn neljään eri asentoon, jolloin soittimen korkeus kasvaa, tai laskea soittimen sisälle, jolloin soittimen korkeus on pienimmillään.

Paino 12,7 Kg.

Suomen tuoreet Minimooghavainnot Tampereella, Oulussa ja Helsingissä

Minimoogien sijainteja Suomessa 2005.




Olavi Niemen Minimoog, Moogin tunnus soittimen koskettimiston päästä

Moogini vietti 28. syntymäpäiväänsä joulukuun 21. päivä vuonna 2004. Soitin sillä hieman ja muistelimme menneitä.


Myin Moogin hyvään kotiin 13.10.2007.